Hallitus 2009-2010

Jussi Seppälä puheenjohtaja

Mikko Hautala jäsen

Annika Juurikko jäsen

Marjatta Kantola sihteeri

Taru Kuosmanen varapuheenjohtaja

Inka Leppänen jäsen

Timo Liukkunen jäsen

Ville Peltokorpi jäsen

Juhan Savander jäsen

Varajäsenet:

Susan Ikonen

Marja-Leena Laukkanen

Historiaa

SVVS on perustettu 7.3.2002, ja yhdistysrekisteriin seura merkittiin 5.7.2002. Seuran hallitus piti ensimmäisen kokouksensa 3.8.2002. Seuran hallituksen ensimmäinen matka Valko-Venäjälle tehtiin syyskuun lopulla 2002. Tuolloin tavattiin Minskissä mm. Valko-Venäjän Valtionyliopiston ja Tiedeakatemian edustajia. Seuran tavoitteena oli tuolloin kontaktiverkoston laajentaminen Valko-Venäjällä ja Suomessa, sekä pyrkimys tuoda ”esille juuri sellaista tietoa, joka antaisi kokonaisvaltaisemman kuvan tästä Suomea maantieteellisesti varsin lähellä olevasta maasta” (siteeraus jäsenlehden numerosta 1/2002).

SVVS piti ensimmäisen vuosikokouksensa 27.3.2003. Vuosikokouksessa oli paikalla 11 seuran jäsentä, eli suuri osa seuran tuolloisesta jäsenkunnasta. Toimintasuunnitelmassa keskeinen asia oli jäsenmatkan toteuttaminen Valko-Venäjälle. Kului kuitenkin jokunen vuosi, ennen kuin matkalle päästiin. Vuoden 2003 lopulla järjestettiin seuran ensimmäiset pikkujoulut yhdessä Helsingissä asuvien valkovenäläisten kanssa. Seuran toiminta hiljeni vuosiksi 2004–2005, mutta toimintaa käynnisteltiin uudelleen vuonna 2006. Saman vuoden pääsiäisenä seitsemisen henkilöä teki matkan Minskiin, ja useat näistä henkilöistä tulivat seuran hallitukseen, ja ovat edelleenkin hallituksessa.

Ensimmäinen varsinainen suurelle yleisölle tarkoitettu SVVS-matka tehtiin helatorstaina 2007.

Seuran toimintaa

Seura pyrkii järjestämää jäsenmatkoja Valko-Venäjälle. Kuhunkin matkaan liittyen järjestetään matkamuistelutilaisuus.

Seura järjestää pikkujoulut.

Seura julkaisee jäsenlehteä.

Suomi-Valko-Venäjä-Seura ry:n säännöt

1.    Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomi-Valko-Venäjä-Seura ry. Epävirallisissa yhteyksissä yhdistyksen nimestä voidaan käyttää lyhennettä SVVS. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen kokouksia voidaan järjestää myös muilla paikkakunnilla kuin sen kotipaikassa.

2.    Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää  Valko-Venäjän yhteiskunnan, kulttuurin, tieteen, taiteen ja talouden tuntemusta Suomessa, sekä kehittää ja tukea Suomen ja Valko-Venäjän maiden ja kansojen kulttuuri- ja muuta yhteistyötä sekä kanssa-käymistä. Yhdistys edistää suomalaisten laitosten, yhteisöiden, yhdistysten ja henkilöiden yleisiä ja yhteisiä toimintamahdollisuuksia Valko-Venäjällä.
Yhdistyksen tarkoituksena on myös edistää Suomen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemusta Valko-Venäjällä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

- järjestää kokouksia, kursseja, juhlia, esitelmä- ja muita valistustilaisuuksia
- kustantaa, julkaisee ja levittää Valko-Venäjää esittelevää materiaalia
- harjoittaa tiedotustoimintaa
- pitää yhteyttä laitoksiin, yhteisöihin, yhdistyksiin ja henkilöihin, joiden toiminta liittyy Valko-Venäjään
- toimii kontaktien kehittäjänä ja välittäjänä suomalaisten ja valko-venäläisten laitosten, yhteisöiden,

  yhdistysten ja henkilöiden välillä
- järjestää jäsenilleen tutustumis- ja opintomatkoja Valko-Venäjälle

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta, kiinteää ja aineetonta omaisuutta.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää arpajaisia, myyjäisiä ja rahankeräyksiä, harjoittaa kioskikauppaa yhdessä liikepaikassa sekä vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi myydä Valko-Venäjään liittyvää esittelymateriaalia, sekä järjestää maksullisia Valko-Venäjään liittyviä esitelmä- ja huvitilaisuuksia.

3.    Puolueettomuus

Suomi-Valko-Venäjä-Seura ry. on poliittisesti taikka muutoin sitoutumaton yhdistys.

4.    Yhdistyksen jäsenet voivat olla varsinaisia jäseniä ja muita jäseniä. Muut jäsenet ovat kannattavia, kunniajäseniä tai ulkomaisia jäseniä.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus kokouksessaan.

Kannattavaksi jäseneksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä suomalaisen oikeustoimikelpoisen yhteisön tai yksityisen henkilön.

Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous kutsua henkilön, joka on erityisesti tukenut tai edistänyt yhdistyksen tarkoitusta tai toimintaa. Ehdotuksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee joko hallitus tai vähintään kymmenen yhdistyksen jäsentä. Viimeksi mainitussa tapauksessa on ehdotus jätettävä kirjallisena hallitukselle, jonka tulee omine lausuntoineen esittää se yhdistyksen kokouksessa. Molemmissa tapauksissa on ehdotus tullakseen yhdistyksen päätökseksi hyväksyttävä kokouksessa vähintään viidellä kuudesosalla (5/6) annetuista äänistä.

Ulkomaiseksi jäseneksi yhdistyksen kokous voi kutsua ulkomaalaisen oikeustoimikelpoisen yhteisön tai henkilön, joka on erityisesti ansioitunut yhdistyksen tarkoituksen tai toiminnan tukemisessa tai edistämisessä, tai jonka jäsenyys muutoin on omiaan edistämään yhdistyksen kansainvälisiä suhteita. Henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, saa olla yhdistyksen jäseninä enintään kolmasosa jäsenmäärästä.

Yhdistyksen hallitus pitää jäsenluetteloa.

5.    Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

6.    Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous, erikseen kummallekin jäsenryhmälle. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. Ulkomailla asuvien ulkomaalaisten jäsenten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten jäsenten jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous, erikseen kummallekin jäsenryhmälle.

7.    Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan valitut puheenjohtaja ja vähintään kaksi mutta enintään yhdeksän muuta varsinaista jäsentä, sekä vähintään kaksi varajäsentä, joiden tulee olla yhdistyksen varsinaisia jäseniä.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan tarpeen mukaan toiminnanjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja muut toimihenkilöt.

Hallitus voi asettaa keskuudestaan asioiden hoitoa varten erilaisia toimikuntia.

Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on kokouksessa läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä ja avoimella äänestyksellä, ellei vähintään yksi paikalla olevista jäsenistä pyydä suljettua äänestystä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa ja suljetuissa äänestyksissä kuitenkin arpa.

Hallituksen toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhdistyksen vuosikokouksen päättyessä ja päättyy ensinnä seuraavan yhdistyksen vuosikokouksen päättyessä.

8.    Yhdistyksen toimihenkilöt

Yhdistyksen toimihenkilöitä ovat hallituksen tarpeen mukaan valitsemat toiminnanjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja.

Tarvittaessa hallitus voi valita muitakin toimihenkilöitä, joiden ei tarvitse olla yhdistyksen jäseniä.

9.    Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä hallituksen jäsenen, toiminnanjohtajan, sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

Hallitus voi antaa yhdistyksen toimihenkilölle oikeuden yhdistyksen nimen kirjoittamiseen yksin.

10.    Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen korkeimpana päättävänä elimenä toimii vuosikokous, joka pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-huhtikuussa. Vuosikokous on päätösvaltainen, mikäli se on laillisesti kokoonkutsuttu.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista tai kaikista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.  

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Myös muut kuin varsinaiset jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan keskusteluun, mutta heillä ei ole äänioikeutta.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Asia, joka on ensimmäistä kertaa käsiteltävänä, on pantava pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään yksi kolmasosa (1/3) kokouksen äänivaltaisista osanottajista sitä vaatii.

11.    Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1)   Kokouksen avaus.
2)   Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi

      ääntenlaskijaa.
3)   Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4)   Hyväksytään kokouksen esityslista.
5)   Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä toimikaudelta.
6)   Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja

      muille vastuuvelvollisille, tai niistä toimenpiteistä, joihin yhdistyksen hallinto ja tilintarkastajien

      antama lausunto antavat aihetta.
7)   Päätetään puheenjohtajan, muiden jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.
8)   Vahvistetaan seuraavan toimikauden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun

      suuruus.
9)   Valitaan seuraavaksi toimikaudeksi hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet.
10) Valitaan 1 tai 2 tilintarkastajaa ja heille 1 tai 2 varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan

      toimikauden tilejä ja hallintoa.
11) Käsitellään muut kokouskutsussa tai kokouksen hyväksytyssä esityslistassa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12.    Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen tulee kutsua yhdistyksen vuosikokous koolle vähintään viikkoa ennen kokousta jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen postitse, sähköpostitse tai faksilla lähetettävällä kutsulla tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä julkaistavalla kutsulla.

13.   Yhdistyksen vuosipäivä on sinä päivänä, jolloin yhdistyksen perustamiskirja on
        allekirjoitettu.

14.    Kunnianosoitukset

Sääntöjen 4 §:ssä mainituin perustein voidaan yhdistykseen kutsua kunniajäsen, jolle annetaan yhdistyksen tarkemmin erikseen määritelty kunniajäsenen tunnusmerkki.

Yhdistyksen tarkemmin erikseen määritelty ansiomerkki voidaan antaa yhdistyksen nykyiselle tai entiselle jäsenelle, joka on erityisellä ja jatkuvalla harrastuksella osallistunut yhdistyksen toimintaan tai sen päämäärien edistämiseksi.

Ansiomerkki voidaan antaa myös sellaiselle yhteisölle tai henkilölle, joka ei ole yhdistyksen jäsen, mutta joka on ansiokkaasti ja jatkuvasti toiminut yhdistyksen päämäärien hyväksi.

Ansiomerkin antamisesta päättää vuosikokous hallituksen ehdotuksesta. Ansiomerkkiä voi ehdottaa myös 20 yhdistyksen jäsentä kirjallisesti hallitukselle, joka liittäen ehdotukseen oman lausuntonsa esittää asian vuosikokoukselle. Päätös ansiomerkin myöntämisestä on hyväksyttävä vähintään viidellä kuudesosalla (5/6) annetuista äänistä.

15.    Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

16.    Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta voidaan tehdä, mikäli vähintään kolme neljäsosaa (3/4) yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä kannattaa tehtyä ehdotusta.

Päätökseen, joka tarkoittaa yhdistyksen purkamista vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistö kokouksessa annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samoin.

17.    Mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä, noudatetaan yhdistyksen toiminnassa
        voimassaolevan yhdistyslain säännöksiä.